Tekstiilituholaisten torjunta

Tekstiilituholaisten torjunta

Tekstiilituholaisten torjunta

Erilaiset tekstiilituholaiset käyttävät ravintonaan villaa, turkiksia ja höyheniä sekä asunnossa mahdollisesti olevia kuolleita hyönteisiä. Tekstiilituholaisten suolisto käyttää hyväkseen keratiinia, jota on runsaasti näissä tuotteissa. Luonnossa ne syövät mm. lintujen ja jyrsijöiden pesäjätteitä, raatojen karvoja sekä niiden turkkeja. Asunnoissa tekstiilituholaisten toukat tuhoavat mm. mattoja, villaa ja turkiksia.

Asunnoissa tekstiilituholaisten toukkia voi löytää erilaisissa raoista ja halkeamista, jalkalistojen takaa sekä vaatekaappien alla ja niiden alimpien hyllyjen raoista. Taloyhtiöissä erilaiset tekstiilituholaiset leviävät helposti putkistojen sekä erilaisten läpivientien kautta asunnosta toiseen.

Yleisimmät tekstiilituholaiset

Yleisimpiä tekstiilituholaisia ovat museokuoriainen, vyöihrakuoriainen, pilkkuturkiskuoriainen, vyöturkiskuoriainen, ruskoturkiskuoriainen, vaatekoi, sekä turkiskoi. On hyvä muistaa, että kaikki yleisimmät tekstiilituholaiset (kuoriaiset, ja niiden toukat) ovat kirpputoritavaroissa varsin yleisiä ja pääsevät leviämään kotitalouksiin tätä kautta.

Mikäli olet havainnut asunnossasi merkkejä tekstitiilituholaisista, suositellaan ensin imuroida huolellisesti kaikki jalkalistat, raot ja halkeamat sekä vaatekaappien alimmat hyllyt. Tässä tapauksessa varastoidut vaatteet kannattaa myös silmämääräisesti tarkistaa.

Tarjoamme yksityishenkilöille sekä taloyhtiöille kattavat torjuntapalvelut kaikkia tekstiilituholaisia vastaan takuutyönä.

Vyöihrakuoriainen (Dermestes lardalius)

Aikuinen yksilö on kooltaan noin 8 mm pitkä, väriltään musta ja sillä on peitinsiipien yläosassa leveä harmaa alue, jossa on kuusi mustaa pistettä. Vyöihrakuoriaisen toukka on noin 10 mm pitkä ruskea, jolla on pitkä harvakarvoitus, ja ruumiin takaosassa 2 ylöspäin osoittavaa kynttä.

Vyöihrakuoriaiset ja niiden toukat elävät luonnossa pääsääntöisesti lintujen ja ampiaisten pesien lisäksi erilaisissa raadoissa, roskiksissa ja jäteasemilla. Vyöihrakuoriaiset ovat yleisiä haittaeläimiä asunnoissa, joihin saapuessaan aikuinen kuoriainen käyttää ravinnokseen kuolleita hyönteisten raatoja sekä kotieläinten ruokia.

Niiden toukat voivat puolestaan vioittaa erilaisia tekstiilejä, mattoja ja turkiksia. Joissain tapauksissa vyöihrakuoriaisten toukat voivat vioittaa myös asuntojen sisäverhouksia tai eristemateriaaleja.

Vyöihrakuoriaisia kehittyy vuodenaikana yksi sukupolvi. Rakennuksissa ja varsinkin rakennusten yläpohjissa olevissa hylätyissä ampiaisten ja lintujenpesistä löytää varsin usein vyöihrakuoriaisia ja niiden toukkia.

Hylätyt ampiaispesät, lintujenpesät ja mahdolliset jyrsijöiden raadot kannattaa poistaa, jotteivat vyöihrakuoriaiset leviä niistä asuintiloihin erilaisten läpivientien kautta.

vyöihrakuoriainen
pilkkuturkiskuoriainen

Pilkkuturkiskuoriainen (Attagenus pellio)

Aikuinen yksilö on kooltaan noin 5 mm pitkä kovakuoriainen, jolla on selässään 3 pientä valkoista pistettä. Pilkkuturkiskuoriaisen toukka on 10 mm pituinen, tuuheakarvainen, hieman taaksepäin kapeneva kellertävän värinen toukka, jolla on takaosassa pitkä karvatupsu. Toukkaa koskettaessa se tekeytyy kuolleeksi.

Pilkkuturkiskuoriainen on Suomessa luonnonvarainen laji, joka käyttää ravintonaan mm. kukkien siitepölyä ja joitakin kasvinosia. Pilkkuturkiskuoriaisia esiintyy lintujen ja ampiaisten pesissä sekä kuivuneissa raadoissa.

Asunnoissa pilkkuturkiskuoriaisten toukat syövät kuolleita hyönteisiä. Pilkkuturkiskuoriaisten toukat löytävät asuntoihin tiensä esimerkiksi räystäiden alla, tai rakennuksen yläpohjassa olevista lintujen tai ampiaisten pesistä.

Asuntoihin päästessään toukat vioittavat erilaisia tekstiilejä, mattoja ja turkiksia. Kasvaessaan toukista täysikasvuisiksi kuoriaisiksi, ne alkavat hakeutua ulos lämpötilan niin salliessa.

Vyöturkiskuoriainen (Attagenus wooddroffei)

Aikuinen yksilö on kooltaan noin 5 mm pitkä kovakuoriainen, joka on väritykseltään tummanruskea kuoriainen, jonka selässä on leveä keltainen, hieman aaltomainen juova. Vyöturkiskuoriaisen toukka muistuttaa hyvin paljon pilkkuturkiskuoriaisen toukkaa, mutta on tätä hieman tummempi.

Vyöturkiskuoriaiset ja niiden toukat ovat varsin yleisiä etenkin vanhoissa kerrostaloissa ja niiden rakenteissa. Taloyhtiöissä ne leviävät helposti läpivientien, hormien ym. kautta asunnosta toiseen. Vyöturkiskuoriaiset lisääntyvät normaalissa huoneenlämmössä ja vuoden aikana niitä voi kehittyä kaksi sukupolvea.

Vyöturkiskuoriaisen toukka on asunnoissa ollessaan yleensä jalkalistojen takana/alla, vaatekaappien lattiatason hyllyjen alla, komeroissa ja muissa pimeissä paikoissa, joissa se syö ravinnokseen tekstiileistä peräisin olevaa pölyä ja kuolleita hyönteisiä. Aikuisia vyöturkiskuoriaisia voi havaita asunnoissa ikkunoiden sekä muiden valoisten paikkojen lähistöllä.

Vyöturkiskuoriaisen toukat käyvät erittäin hanakasti villapaitojen, mattojen ja turkiksien kimppuun, mikäli niiden piilopaikoissa ei ole vaatteista irronnutta pölyä, kuolleita hyönteisiä tai lemmikkien irronneita karvoja.

Tästä voisikin vetää johtopäätöksen, että mitä siistimpää asunnossa on, sitä suuremmassa vaarassa ovat kaikki vaatteet, turkikset, matot ja muut tekstiilit.

Vyöturkiskuoriainen
vaatekoi

Vaatekoi (Tineola bisselliella)

Aikuisen vaatekoin siipien kärkiväli on noin 15 mm, etusiivet ovat väriltään olkienkeltaiset, takasiivet ovat puolestaan hieman keltaisenharmaat ja harmaiden ”ripsien” reunustamat. Vaatekoin toukka on noin 10 mm pitkä ja toukan väri riippuu hieman sen nauttimasta ravinnosta. Vaatekoin toukan tunnistaa hyvin sen muodostamasta seittikudoksesta.

Varsinkin naaraspuoliset vaatekoit viettävät elämänsä sillä alueella, missä ne ovat kehittyneet toukasta perhoseksi. Vaatekoin toukat ovat erittäin valon arkoja.

Mikäli asunnossa havaitsee lentäviä vaatekoita, on tässä tapauksessa etsittävä, onko jossakin vanhoja villavaatteita tai mattokääröjä, johon vaatekoit ovat munineet. Saastunnan lähde on aina paikannettava ja poistettava, jotta ongelmasta päästään lopullisesti eroon. Vaatekoit voivat muodostaa pahoja ja pitkäaikaisia ongelmia, etenkin kerrostalojen häkkivarastotiloissa.

Turkiskoi (Tinea pellionella)

Aikuisen turkiskoin siipien kärkiväli on noin 9-15 mm. Turkiskoin toukka puolestaan on valkoinen ja sillä on tummanruskea pää ja niskakilpi. Toukka on hidasliikkeinen, erittäin valonarka ja se pysyttelee kuiduista rakentamansa suojaputken sisällä (myös liikkuessaan).

Turkiskoit ovat aktiivisia ilta- ja yöaikaan. Päivisin ne piilottevat pimeissä paikoissa, kuten esimerkiksi kaappien takana. Myös muut raot ja halkeamat rakenteissa voivat olla niiden piilopaikkoja. Turkiskoin toukat käyttävät ravinnokseen turkis- ja villavaatteiden sekä kankaiden kuituja.

Toukat ovat hyvin valoarkoja, joten niitä voi löytää esimerkiksi vaatekaappien sisälle tai pahvilaatikoihin varastoitujen villavaatteiden kimpusta. Luonnossa turkiskoita voi tavata joidenkin lintulajien pesistä. Turkiskoin toukat voivat syödä myös nahkatuotteita ja joissain tapauksissa myös kasviperäisiä kuituja kuten puuvillaa.

Toukka on hidasliikkeinen, valkoinen ja sillä on tummanruskea pää ja niskakilpi. Toukka pysyttelee koko ajan kuiduista rakentamansa suojaputken sisällä ja liikkuessaankin kuljettaa putkea mukanaan.

turkiskoi