Kärpästen ja muiden lentävien hyönteisten torjunta
Kärpästen ja muiden lentävien hyönteisten torjunta
Suomessa yleisempiä asunnoissa ongelmia aiheuttavia kärpäslajeja ovat mm. huonekärpänen, pistokärpänen, ullakkokärpänen ja banaanikärpänen. Kärpäset voivat laskea jopa 500 – 750 munaa, joista kuoriutuu toukkia jopa yhdessä päivässä. Tämän lisäksi kärpäsnaaraat ovat hedelmällisiä vain 36 tuntia kotelosta poistumisen jälkeen. Tämä huomioon ottaen kärpäset voivat lisääntyä todellakin räjähdysmäisesti.
Liikehuoneistoissa ja asunnoissa kärpäset aiheuttavat epähygieenisyyttä ja niiden esiintyminen tuntuu epämiellyttävältä. Mikäli kärpäset pääsevät munimaan elintarvike- ja ravitsemusliikkeissä oleviin elintarvikkeisiin, ei elintarvikkeita voi enää sen jälkeen turvallisesti käyttää. Kärpäsiä houkuttelee puoleensa kaikenlaiset eloperäiset aineet ja jätökset.
Eroon kärpäsistä
Varsin yleinen kärpästen aiheuttama ongelma rakennuksissa tapahtuu syksyisin ilmojen viiletessä, kun ne pyrkivät rakennusten suojiin. Kärpäset pääsevät sisään rakenteisiin esimerkiksi ikkunoiden pellityksien, räystäslaudoituksien ja ulkovuorauksien tuuletusrakojen kautta. Näissä tapauksissa ne piiloutuvat seinärakenteisiin ja eristeiden sisään horrostamaan talveksi, mutta niitä voi tulla myös suoraan sisätiloihin huonosti tiivistettyjen läpivientien kautta.
Erilaisilla rakenteiden tiivistyksistä voi olla apua tähän ongelmaan. Myös roskisten ja kompostien pitäminen poissa rakennuksen välittömästä läheisyydestä voi auttaa.
Laadukas uv-laite on erittäin hyödyllinen ja täysin myrkytön vaihtoehto sisätiloissa tapahtuvaan kärpästen torjuntaan.
Huonekärpänen (Musca domestica)
Aikuinen yksilö on kooltaan noin 6 -8 mm. Huonekärpänen on yleisin sisätiloissa tavattava kärpäslaji. Se on myös yksi maailman laajimmalle levinneistä eläinlajeista. Sitä kutsutaan joissain piireissä myös roskiskärpäseksi, osittain johtuen sen muninta paikoista joita ovat mm. hajoava orgaaninen aine/jäte, roskikset, tunkiot, kompostit ja erilaiset kuolleiden eläinten raadot esim. jyrsijöiden ja lintujen raadot.
Huonekärpänen pilaa erittäin tehokkaasti elintarvikkeita esimerkiksi ulosteellaan ja ne levittävät myös imukärsällään sekä jaloissaan bakteereja elintarvikkeisiin ja erilaisille pinnoille. Huonekärpänen voi levittää ihmisten keskuudessa erilaisia sairauksia kuten esimerkiksi listeriaa ja salmonellaa.
Esiintyessään runsaslukuisena karjasuojissa, voi huonekärpästen takia maidontuotanto laskea huomattavasti. Huonekärpäsille edullisin lämpötila on noin 35 – 40 astetta ja ne oleskelevat mieluiten lamppujen, liesien, sekä auringonvalon lämmittämissä paikoissa. Huonekärpäsiä houkuttelee puoleensa erilaiset orgaaniset aineet kuten, ulosteet, veri, hiki, kasvien jätteet, sekä tietysti ihmisten elintarvikkeet.


Pistokärpänen (Stomoxys calcitrans)
Aikuinen yksilö on kooltaan noin 10 mm pituinen. Pistokärpäset kuuluvat huonekärpäsen heimoon ja niiden muninta paikat ovat hyvin samantapaiset kuin huonekärpäsellä.
Pistokärpästä tavataan pääasiassa karjasuojissa, jossa niitä voi esiintyä runsaslukuisena. Pistokärpänen imee verta eläimistä tai joskus jopa ihmisistä. Verta imettäessä pistokärpäsen pisto voi olla hyvinkin kivulias ja pistokärpäsen pureman kautta voi siirtyä myös bakteerit eteenpäin.
Esiintyessään runsaslukuisena karjatiloissa, voi pistokärpästen takia maidontuotanto laskea huomattavasti, koska ne aiheuttavat karjaeläimille voimakasta tressiä.
Ullakkokärpänen (Pollenia rudis)
Aikuinen yksilö on kooltaan noin 4,5 mm – 10 mm. Ullakkokärpäsiä esiintyy runsaasti erityisesti peltojen reunoilla, multavilla pihoilla ja puutarhoilla, metsien ja laitumien lähistöillä. Syksyisin ullakkokärpäsiä voi löytää varsinkin vanhojen puurakennusten yläkertojen huoneista tai ullakoilta, joihin ne asettuvat talvehtimaan.
Ullakkokärpäset heräävät talvihorroksestaan lämpötilan ollessa noin +5 astetta (myös keskellä talvea). Ullakkokärpäset ovat varsin yleinen näky rakennusten seinustoilla lämmittelemässä sankoin joukoin auringon paisteessa (syksyisin ja keväisin).
Ullakkokärpäset voivat hyödyntää esimerkiksi kovakuoriaisten aiemmin puuhun tekemiä reikiä. Luonnossa niitä voi tavata viileinä vuodenaikoina esimerkiksi lahoista kannoista. Ullakkokärpästen toukkien ravintoa ovat mm. kastemadot. Aikuiset ullakkokärpäset nauttivat ravinnokseen monen tyyppistä ravintoa kuten; kasveja, kasvien mehuja/ hedelmiä ja ne imevät myös nesteitä eläinten raadoista.
Ullakkokärpäset eivät aiheuta ihmisille mitään merkittävää haittaa, mutta ne voivat olla ikäviä esiintyessään runsaslukuisina sisätiloissa ja rakennusten seinustoilla.


Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster)
Banaanikärpänen lienee kaikille tuttu tuliainen kaupasta ostettujen hedelmien mukana. Aikuinen banaanikärpänen elää keskimäärin noin 30 päivää. Banaanikärpäset lisääntyvät asunnoissa yllättävän nopeasti, mikäli niille on sopivaa ravintoa tarjolla. Banaanikärpäsiä houkuttelee erilaiset keittiöjätteet, hedelmät sekä esille jääneet ruoat.
Banaanikärpästen toukat pilaavat täydellisesti saastuttamansa elintarvikkeet. Banaanikärpäset saattavat myös levittää bakteereja sekä hiivasieniä. Hyvä hygienia, elintarvikkeiden pitäminen pakkauksissaan, ja biojätteiden säännöllinen ulos vieminen on erittäin toimiva ennalta ehkäisy banaanikärpäsiä vastaan.