Mauriainen/ Sokerimuurahainen (Lasius niger)
Sokerimuurahaiset ovat yleisimpiä asunnoissa esiintyviä muurahaisia. Runsaslukuisena asuntoihin hakeutuessaan sokerimuurahaiset voivat aiheuttaa nopeasti jopa hygieniaongelmia. Niiden pesät sijaitsevat yleensä rakennusten sokkelien vieressä, kivetyksien alla sekä sokkelien lähistöllä sijaitsevissa kukkapenkeissä, mutta joissain tapauksissa niiden pesiä voi olla myös rakennuksen alla. Sokerimuurahaiset pitävät nimensä mukaisesti kaikesta makeasta ja ne käyttävät ravintonaan kuolleita hyönteisiä, sekä kirvojen erittämää mesikastetta. Etenkin alku keväästä tällaista ravintoa ei ole ulkona tarjolla, joten ne voivat hakeutua asuntoihin etsimään ravintoa.
Sokerimuurahaiset eivät kuitenkaan mielellään tule sisätiloihin niille haitallisen kuivan sisäilman takia, ellei siellä ole niille houkuttelevaa ravintoa tarjolla. Mikäli mauriaiset löytävät asunnosta niitä houkuttavaa ravintoa, ne viestivät feremoneilla lajitovereilleen ja näin yhä enemmän muurahaisia saapuu paikalle. Ongelma voi tällöin muodostua nopeasti hyvinkin laajaksi. Sokerimuurahaisia houkuttelee tehokkaasti myös lemmikkieläinten ruoat.
Loppukesästä sokerimuurahaisten kuningattaret ja koiraat parveilevat heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin asti. Parveilun aikana siivekkäitä muurahaisia voi ilmestyä kuhisemaan asuntoihin esimerkiksi tuuletusluukkujen kautta. Tässä vaiheessa ne eivät enää etsi asunnoista ruokaa, vaan käytännössä eksyvät asuntoihin sisälle parveilun takia.
Hevosmuurahainen (Camponotus herculeanus)
Hevosmuurahaiset ovat maamme suurimpia muurahaisia. Hevosmuurahaiset eivät syö puuta ravinnokseen, vaan ne kaivavat pesäkolonsa puun sisään. Ravinnokseen hevosmuurahaiset käyttävät pienempiä hyönteisiä, mesikastetta sekä silmuja. Luonnossa hevosmuurahaiset tekevät pesänsä kosteisiin vanhojen havupuiden kantoihin tai puunrunkoihin. Hevosmuurahaiset suosivat kuusipuita, mutta niiden pesä voi olla myös mäntypuussa, tammessa tai lehmuksessa. Mikäli rakennusten lähistöltä on kaadettu havupuita, on jäljelle jääneitä kantoja hyvä tarkkailla.
Rakennuksissa hevosmuurahaisten läsnäolon huomaa yleensä vaikkapa lattian rajaan ilmaantuvista purukasoista, jotka ovat hevosmuurahaisten pesäkolojen kaivuujätettä. Toinen selvä merkki on havaita, kuinka hevosmuurahaiset kulkevat jatkuvasti rakenteisiin sisälle ja ulos. Tällöin hevosmuurahaiset hakevat ravintonsa luonnosta ja kantavat sen sisälle pesäänsä. Jos havaitaan palokärjen hakkaavan mökin hirsiseinää, viittaa tämä hyvin vahvasti hevosmuurahaisiin tai muihin rakennusten tuhoeläimiin.
On hyvä pitää huoli siitä, että varsinkin rakennusten alimmat hirret ja muut puurakenteet ovat kuivia. Hevosmuurahaisten hirsiin pesiytymisen riskiä nostaa se, jos rakenteet ovat kosteita. Tiedämme tapauksia, joissa mökin katto on vuotanut, ja tällöin yläpohjan märkiin puurakenteisiin hevosmuurahaiset ovat tehneet pesäkolojaan. Luonnossa hevosmuurahaiset tekevät pesänsä mm. vanhojen havupuiden kantoihin tai puunrunkoihin. Mikäli hevosmuurahaiset ovat päässeet tekemään rakennuksen hirsiin pesänsä, voi joutua pahimmassa tapauksessa korvaamaan vioittuneet hirret uusiin. Joissakin tapauksissa voi riittää, että vioitetut hirret käsitellään hyvin alkoholi- tai öljy pohjaisella puunsuoja-aineella tai jollakin kyllästeaineella.
