Elintarviketuholaisten torjunta

Elintarviketuholaisten torjunta

Elintarviketuholaisten torjunta

Erilaiset elintarviketuholaiset saastuttavat ihmisille tarkoitettuja elintarvikkeita ja raaka-aineita ulosteillaan, virtsahapolla, kehräämällään seitillä, toukka- ja kotelonahoilla sekä kuolleilla yksilöillä. Elintarviketuholaiset kulkeutuvat yleensä erilaisten elintarvikepakkausten mukana asuntoihin, mutta joskus voivat levitä todella runsaslukuisina asunnosta toiseen.

Varsinkin taloyhtiöissä elintarviketuholaiset mm. torakat ja riisihäröt leviävät erittäin helposti erilaisia putki-, viemäri sekä ilmanvaihtokanavien läpivientejä pitkin asunnosta toiseen. On sen vuoksi ensiarvoisen tärkeää puuttua havaittuun ongelmaan pikaisesti. Saastuneiden elintarvikepakkausten hävittäminen ei aina riitä poistamaan ongelmaa, vaan vaatii tuholaistorjunnan ammattilaisen suorittaman torjuntakäsittelyn.

Käytämme jokaiselle elintarviketuholaiselle yksilöityä torjuntasuunnitelmaa sekä torjunta-ainetta. Esimerkiksi russakoiden torjunnassa käytössämme on erilaisia ammattilaisille suunnattuja torjunta geelejä, jotka houkuttelevat russakoita voimakkaasti puoleensa. Käytössämme on myös tehokkaita feremoni- ja liimapyydyksia torakoita, koisia, ja kovakuoriaisia vastaan.

Mikäli asut taloyhtiössä, muistathan välittömästi ilmoittaa omalle isännöitsijällesi tai kiinteistöhuolto yhtiölle välittömästi, mikäli epäilet asunnossasi olevan elintarviketuholaisia. Meiltä voi myös rohkeasti kysyä ohjeistusta.

Yleisimmät elintarviketuholaiset

Yleisimpiä elintarviketuholaisia ovat mm. saksantorakka (russakka), rohmukuoriainen, hinkalokuoriainen, vakkakuoriainen, riisihärö, lesehärö, pähkinähärö, jyväkärsäkäs, maissikärsäkäs, riisikärsäkäs, leipäkuoriainen, tupakkakuoriainen, faaraomuurahainen, keittiökoisa, kaakaokoisa, jauhokoisa sekä kärpäset. Myös elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin päässeet jyrsijät muodostavan vakavan terveyshaitan.

Elintarviketuholaisten ennalta ehkäisyssä sekä torjunnassa on ensiarvoisen tärkeää selvittää aluksi mikä tuholaislaji on kyseessä. Kun tuholaislaji on saatu tunnistettua, voidaan tämän pohjalta laatia toimiva ja tehokas torjuntasuunnitelma.

Lisätietoa muutamasta kaikkein yleisemmin torjuntakäyntejä aiheuttavista haittaeläimistä.

Saksantorakka/ Russakka (Blatella germanica)

Aikuinen yksilö on kooltaan noin 8 – 13 mm pitkä, väriltään kullanruskea ja sen selkäkilvessä on kaksi tummanruskeaa juovaa jotka kulkevat pituussuuntaisesti. Suomessa yleisin torjuttava torakka on saksantorakka, joka tunnetaan toiselta nimeltään myös russakkana. Russakat elävät omissa yhdyskunnissaan, jotka ovat tavallisesti keittiön tai pesuhuoneiden välittömässä läheisyydessä.

Russakat hakeutuvat mm. uunin tai lämpöpattereiden taakse ja erilaisten putkistojen läpivienteihin. Joissakin tapauksissa russakat voivat hakeutua myös lämpöisinä toimivien sähkölaitteiden sisään, kuten esimerkiksi kahvinkeittimen. Russakat viettävät suuren osan ajastaan lepäämällä valitsemissaan lämpimissä, kosteissa halkeamissa tai raoissa. Aktiivisimmillaan russakat ovat yöllä ravintoa etsiessään.

Torakat ovat ikivanhoja hyönteisiä, jotka ovat säilyneet muinaisista ajoista lähtien tähän päivään saakka lähes muuttumattomana. Torakat voivat elää ahtaissakin paikoissa piilossa vihollisiltaan litteän ruumiinrakenteensa vuoksi.

Voimakkaiden, pitkien ja ohuiden jalkojensa avulla russakat liikkuvat nopeasti ja ne voivat tehdä lyhyitä nopeita hyppyjä, mutta eivät voi lentää. Russakoilla on erinomaisen kehittynyt tuntoaisti ja ne ovat miltei kaikkiruokaisia. Erityisesti torakat kuitenkin pitävät makeasta tärkkelyspitoisesta ja rasvaisesta ruoasta.

Torakat pilaavat haisevilla ulosteillaan elintarvikkeita, levittävät tauteja, kuten ripulia, salmonellaa, A-hepatiittia sekä infektioita. Torakoiden eritteet ja niiden nahka voi myös aiheuttaa voimakkaita allergisia reaktioita ja torakat myös haisevat todella epämiellyttävälle.

Torakoiden torjunta tarvitsee aina ammattilaisten suorittamat torjunta käsittelyt. Pahimmassa tapauksessa marketti aerosoleja käytettäessä torakat vain leviävät asunnosta toiseen tai rakennuksen muihin osiin.

russakka
riisihärö

Riisihärö (Oryzaephilus surinamensis)

Aikuinen yksilö on kooltaan noin 2,5 – 3,5 mm pitkä, väriltään musta tai tummanruskea kovakuoriaislaji. Riisihärön toukat ovat puolestaan noin 3 mm pitkiä ja vaaleita. Riisihäröjen ei tiedetä muodostavan mitään hygieenistä ongelmaa ihmisille. Niitä voi tosin esiintyä todella runsaslukuisena keittiössä, sekä kuivien elintarvikkeiden seassa, jolloin ne muodostavat ikävän ongelman asuntoon.

Riisihäröt ovat erittäin haitallisia esiintyessään elintarviketehtaissa, kuten myllyissä, leipä- ja suklaatehtaissa. Riisihäröt elävät keskimäärin 6 – 8 kk, mutta riisihärönaaras voi elää jopa 3 vuotiaaksi. Se laskee elämänsä aikana noin 250 – 350 munaa suoraan ravintoon, joka tavallisemmin on jotain kuivatuotetta kuten kaurahiutaleita.

Riisihäröjen kehitys munasta aikuiseksi normaalissa huoneen lämmössä tapahtuu noin kahden kuukauden aikana, mutta jo alle 18 asteen lämpötiloissa ne eivät enää kehity lainkaan.

Riisihäröt pesiytyvät pienen kokonsa takia helposti rakenteisiin, sekä esimerkiksi keittiön kaapistojen taakse saavuttamattomiin paikkoihin. Ne leviävät myös erittäin helposti asunnosta toiseen, ja mikäli omaan asuntoon ilmestyy yhtäkkiä runsain määrin riisihäröjä, on tällöin aina syytä epäillä, että ne ovat peräisin toisesta asunnosta.

Riisihäröjen saastuttamat elintarvikepakkaukset on syytä hävittää. Mikäli niitä on kuitenkin kuivatuotteissa ollut vain muutamia yksilöitä, voi tuotteet halutessaan pakastaa viikon ajan ja käyttää sen jälkeen normaalisti.

Jauhokoisa (Ephestia kuehniella)

Aikuisen jauhokoisan siipien kärkiväli on noin 16 – 20 mm. Jauhokoisan toukka puolestaan kasvaa noin 2 cm pitkäksi, ne ovat harvakarvaisia, väriltään vaaleita, mutta niiden pääosa on täysin musta.

Toukat syövät jauhoja ja erittävät hämähäkin seitin kaltaista rihmastoa, joka paakkuunnuttaa voimakkaasti jauhoja. Paakkuuntunut harmaa massa, sisältää myös jauhokoisan toukkien tummia ulosteläikkiä.

Jauhokoisa ja varsinkin niiden toukat ovat Suomessa pahin myllyissä ja leipomoissa esiintyvä haittaeläin. Jauhokoisan toukat suosivat varsinkin vehnäjauhoja ja ne eivät viihdy erilaisten jyvien seassa. Jauhokoisan toukat voivat myllyssä ollessaan aiheuttaa paakkuunnuttamillaan jauhoilla jopa ongelmia myllyn erilaisissa kuljettimissa.

Asunnoissa ollessaan jauhokoisa sotketaan varsin usein vaatekoihin. Jauhokoisia voi ilmestyä riesaksi ruokakauppoihin, mikäli myllyllä joka toimittaa tuotteitaan ruokakauppaan on jauhokoisa ongelma. Jauhokoisa on voinut tässä tapauksessa munia jauhojen sekaan ja toukat kuoriutuvat jauhotuotteen ollessa kaupan hyllyssä.

Jauhokoisan munat kehittyvät toukiksi normaalissa huoneenlämmössä, noin 10 vuorokauden aikana ja aikuisiksi perhosiksi 4 kuukauden aikana. Oman ongelmansa muodostaa myös jauhokoisan pakkaskestävyys. Jauhokoisa kestää jokin aikaa jopa 15 asteen pakkasta.

jauhokoisa
keittiökoisa

Keittiökoisa/ Intian jauhokoisa (Plodia interpunctella)

Aikuisen keittiökoisan siipien kärkiväli on noin 15 – 20 mm. Keittiökoisa (tunnettu myös Intian jauhokoisana) aiheuttaa varsinkin kuivatuotteiden pilaantumista ja paakkuuntumista ja ne ovatkin eräs yleisimmistä sekä pahimmista varastoitujen elintarvikkeiden haittaeläimistä.

Asuntoihin keittiökoisat kulkeutuvat yleensä kuivatuotteiden mukana, kuten pähkinöiden tai kuivattujen hedelmien. Keittiökoisa naaras munii suoraan elintarvikkeiden sekaan ja toukan kehitys kestää normaalissa huoneenlämmössä 2 – 3 viikkoa. Niiden kuoriutuneet toukat erittävät seittimäistä rihmastoa, joka aiheuttaa elintarvikkeiden saastumista sekä elintarvikkeen maun muuttumista kitkeräksi tai karvaaksi.

Keittiökoisan toukat käyttävät ravinnokseen mm. kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, suklaata, erilaisia kuivatuotteita, jauhoja sekä leseitä. Saastuneet elintarvikkeet on aina tällöin hävitettävä. Varsin usein keittiökoisan olemassaolosta asunnoissa, elintarviketuotetiloissa sekä varastotiloissa havaitsee siitä, että keittiökoisan toukkien erittämää rihmastoa näkyy elintarvikkeissa, hyllyissä tai pakkausten päällä.

Rohmukuoriainen (Tribolium destructor)

Aikuinen yksilö on kooltaan noin 10 mm pitkä, tummanruskea kuoriainen. Rohmukuoriaisen toukka on noin 10 mm pitkä, kellertävä, kovapintainen ja lieriömäisen muotoinen.

Mikäli rohmukuoriaiset ovat päässeet pesiytymään leipomoihin tai myllyihin, leviävät ne helposti elintarvikkeiden mukana aina asuntoihin saakka. Rohmukuoriaiset pilaavat elintarvikkeita haisevilla eritteillään. Erikoista rohmukuoriaisessa on se, että sitä kosketettaessa se muodostaa voimakkaan, jopa lysolimaisen pahan hajuhaitan.

Rohmukuoriaiset ovat pitkäikäisiä kovakuoriaisia, jotka voivat elää jopa 6-vuotiaaksi saakka. Naaras voi elämänsä aikana laskea jopa 1000 munaa, jotka kehittyvät normaalissa huoneenlämmössä noin kolmessa kuukaudessa. Rohmukuoriaiset ja niiden toukat käyttävät ravinnokseen kaikkien viljatuotteiden lisäksi mm. linnuille tarkoitettuja siemeniä ja kotieläinten ruokia.

Aikuiset rohmukuoriaiset voivat vaeltaa kerrostaloihin joutuessaan pitkiäkin matkoja, jolloin ne muodostavat niiden torjunnalle omat haasteensa. Kaikki rohmukuoriaisten saastuttamat elintarvikkeet on hävitettävä, eikä tuotteiden pakastaminen niitä enää pelasta. Rohmukuoriaisten aiheuttamia tuhoja on joissain tapauksissa havaittu myös erilaisissa tekstiileissä.

Mikäli teillä on elintarviketuholaisiin liittyviä ongelmia, ottakaa meihin yhteyttä.

rohmukuoriainen