Elintarviketuholaisten torjunta

Elintarviketuholaiset saastuttavat ihmisille tarkoitettuja elintarvikkeita ja raaka-aineita ulosteillaan, virtsahapolla, kehräämällään seitillä, toukka- ja kotelonahoilla, sekä kuolleilla yksilöillä. Elintarviketuholaiset kulkeutuvat yleensä erilaisten elintarvikepakkausten mukana asuntoihin, mutta joskus voivat levitä todella runsaslukuisina asunnosta toiseen. Varsinkin taloyhtiöissä elintarviketuholaiset mm. torakat ja riisihäröt leviävät erittäin helposti erilaisia putki-, viemäri-, sekä ilmanvaihtokanavien läpivientejä pitkin asunnosta toiseen. On sen vuoksi ensiarvoisen tärkeää puuttua havaittuun ongelmaan pikaisesti. Saastuneiden elintarvikepakkausten hävittäminen ei aina riitä poistamaan ongelmaa, vaan vaatii tuholaistorjunnan ammattilaisen suorittaman torjuntakäsittelyn.

Käytämme jokaiselle elintarviketuholaiselle yksilöityä torjuntasuunnitelmaa sekä torjunta-ainetta. Esimerkiksi russakoiden torjunnassa käytössämme on erilaisia ammattilaisille suunnattuja torjunta geelejä, jotka houkuttelevat russakoita voimakkaasti puoleensa. Käytössämme on myös tehokkaita feremoni- ja liimapyydyksia torakoita, koisia, ja kovakuoriaisia vastaan.
Mikäli asut taloyhtiössä, muistathan välittömästi ilmoittaa omalle isännöitsijällesi tai kiinteistöhuolto liikkeellesi, mikäli epäilet asunnossasi olevan elintarviketuholaisia. Meiltä voi myös rohkeasti kysyä ohjeistusta.

Yleisimmät elintarviketuholaiset

Yleisimpiä elintarviketuholaisia ovat mm. saksantorakka (russakka), rohmukuoriainen, hinkalokuoriainen, vakkakuoriainen, riisihärö, lesehärö, pähkinähärö, jyväkärsäkäs, maissikärsäkäs, riisikärsäkäs, leipäkuoriainen, tupakkakuoriainen, faaraomuurahainen, keittiökoisa, kaakaokoisa, jauhokoisa sekä kärpäset. Myös elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin päässeet jyrsijät muodostavan vakavan terveyshaitan.
Elintarviketuholaisten ennalta ehkäisyssä sekä torjunnassa on ensiarvoisen tärkeää selvittää aluksi mikä tuholaislaji on kyseessä. Kun tuholaislaji on saatu tunnistettua, voidaan tämän pohjalta laatia toimiva ja tehokas torjuntasuunnitelma.

Lisätietoa muutamasta kaikkein yleisemmin torjuntakäyntejä aiheuttavista haittaeläimistä:

Saksantorakka/ Russakka (Blatella germanica)

Suomessa yleisin asunnoissa torjuntakäyntejä aiheuttava torakka on saksantorakka, toiselta nimeltään russakka. Nämä torakat ovat 8 – 13 mm pitkiä, väriltään kullanruskeita ja niiden selkäkilvessä on kaksi tummanruskeaa juovaa, jotka kulkevat pituussuuntaisesti. Russakat elävät omissa yhdyskunnissaan jotka tavallisesti ovat keittiön tai pesuhuoneiden välittömässä läheisyydessä. Russakat hakeutuvat mm. uunin tai lämpöpattereiden taakse ja erilaisten putkistojen läpivienteihin. Joissakin tapauksissa russakat voivat hakeutua myös lämpöisinä toimivien sähkölaitteiden sisään, kuten esimerkiksi kahvinkeittimen; Russakat viettävät suuren osan ajastaan lepäämällä valitsemissaan lämpimissä, kosteissa halkeamissa tai raoissa. Aktiivisimmillaan russakat ovat yöllä ravintoa etsiessään.
Torakat ovat ikivanhoja hyönteisiä, jotka ovat säilyneet muinaisista ajoista lähtien tähän päivään saakka lähes muuttumattomana. Torakat voivat elää ahtaissakin paikoissa piilossa vihollisiltaan litteän ruumiinrakenteensa vuoksi. Voimakkaiden, pitkien, sekä ohuiden jalkojensa avulla russakat liikkuvat nopeasti, ja voivat tehdä lyhyitä nopeita hyppyjä, mutta eivät voi lentää. Russakoilla on erinomaisen kehittynyt tuntoaisti, ja ne ovat miltei kaikkiruokaisia. Erityisesti torakat kuitenkin pitävät makeasta, tärkkelyspitoisesta sekä rasvaisesta ruoasta.
Torakat pilaavat haisevilla ulosteillaan elintarvikkeita, levittävät tauteja, kuten ripulia, salmonellaa, A-hepatiittia sekä infektioita. Torakoiden eritteet ja niiden nahka voi myös aiheuttaa voimakkaita allergisia reaktioita ja torakat haisevat todella epämiellyttävälle. Torakoiden torjunta tarvitsee aina ammattilaisen suorittamat torjunta käsittelyt.

Riisihärö (Oryzaephilus surinamensis)

Riisihäröjen ei tiedetä muodostavan mitään hygieenistä ongelmaa ihmisille. Niitä voi tosin esiintyä todella runsaslukuisena keittiössä, sekä kuivien elintarvikkeiden seassa, jolloin ne muodostavat ikävän ongelman asuntoon. Riisihäröt ovat erittäin haitallisia esiintyessään elintarviketehtaissa, kuten myllyissä, leipä- ja suklaatehtaissa. Riisihäröt elävät keskimäärin 6 – 8 kk, mutta riisihärönaaras voi elää jopa 3 vuotiaaksi, ja se laskee elämänsä aikana noin 250 – 350 munaa suoraan ravintoon, joka tavallisemmin on jotain kuivatuotetta, kuten kaurahiutaleita. Riisihärön toukat ovat noin 3 mm pitkiä, ja väriltään vaaleita. Riisihäröjen kehitys munasta aikuiseksi normaalissa huoneen lämmössä tapahtuu noin kahden kuukauden aikana, mutta jo alle 18 asteen lämpötiloissa ne eivät enää kehity lainkaan. Riisihäröt pesiytyvät pienen kokonsa takia helposti rakenteisiin, sekä esimerkiksi keittiön kaapistojen taakse saavuttamattomiin paikkoihin. Ne leviävät myös erittäin helposti asunnosta toiseen, ja mikäli omaan asuntoon ilmestyy yhtäkkiä runsain määrin riisihäröjä, on tällöin aina syytä epäillä, että ne ovat peräisin toisesta asunnosta. Riisihäröjen saastuttamat elintarvikepakkaukset on syytä hävittää, tai mikäli niitä on kuivatuotteissa ollut vain muutamia yksilöitä, voi tuotteet halutessaan pakastaa viikon ajan ja käyttää sen jälkeen normaalisti.

Jauhokoisa (Ephestia kuehniella)

Jauhokoisa on Suomessa pahin myllyissä ja leipomoissa esiintyvä haittaeläin, joissa se suosii varsinkin vehnäjauhoja. Jauhokoisa ei viihdy erilaisten jyvien seassa. Jauhokoisa voi myllyssä ollessaan aiheuttaa paakkunnuttamillaan jauhoilla jopa ongelmia myllyn kuljettimissa. Asunnoissa ollessaan jauhokoisa sotketaan varsin usein vaatekoihin. Jauhokoisan toukat erittävät seittirihmastoa, jolla ne paakkuunnuttavat elintarvikkeita, kuten jauhoja. Paakkuuntunut harmaa massa, sisältää myös jauhokoisan toukkien tummia ulosteläikkiä. Jauhokoisa voi ilmestyä riesaksi ruokakauppoihin, mikäli myllyllä on jauhokoisa ongelma, mistä tuote on toimitettu ruokakauppaan. Jauhokoisa on voinut tässä tapauksessa munia jauhojen sekaan, ja toukat kuoriutuvat jauhotuotteen ollessa kaupan hyllyssä. Jauhokoisan munat kehittyvät toukiksi normaalissa huoneenlämmössä, noin 10 vuorokauden aikana ja aikuisiksi perhosiksi 4 kuukauden aikana. Oman ongelmansa muodostaa myös jauhokoisan pakkaskestävyys. Jauhokoisa kestää jokin aikaa jopa 15 asteen pakkasta.

Keittiökoisa/ Intian jauhokoisa (Plodia interpunctella)

Keittiökoisa (tunnettu myös Intian jauhokoisana) aiheuttaa varsinkin kuivatuotteiden pilaantumista ja paakkuuntumista, ja onkin eräs yleisimmistä sekä pahimmista varastoitujen elintarvikkeiden haittaeläimistä. Asuntoihin keittiökoisat kulkeutuvat yleensä kuivatuotteiden mukana, kuten pähkinöiden tai kuivattujen hedelmien. Keittiökoisa naaras munii suoraan elintarvikkeiden sekaan. Keittiökoisan toukan kehitys kestää normaalissa huoneenlämmössä 2 – 3 viikkoa. Niiden kuoriutuneet toukat erittävät seittimäistä rihmastoa, joka aiheuttaa elintarvikkeiden saastumista, sekä elintarvikkeen maun muuttumista kitkeräksi tai karvaaksi. Keittiökoisan toukat käyttävät ravinnokseen mm. kuivattuja hedelmiä, pähkinöitä, suklaata, erilaisia kuivatuotteita, kuten jauhoja sekä leseitä. Saastuneet elintarvikkeet on aina tällöin hävitettävä. Varsin usein keittiökoisan olemassaolosta asunnoissa, elintarviketuotetiloissa, sekä varastotiloissa havaitsee siitä, että keittiökoisan toukkien erittämää rihmastoa on elintarvikkeissa, hyllyissä tai pakkausten päällä.

Rohmukuoriainen (Tribolium destructor)

Aikuinen rohmukuoriainen on noin 10 mm pitkä, tummanruskea kuoriainen. Rohmukuoriaisen toukka on noin 10 mm pitkä, kellertävä, kovapintainen ja lieriömäisen muotoinen. Mikäli rohmukuoriaiset ovat päässeet pesiytymään leipomoihin tai myllyihin, leviävät ne helposti elintarvikkeiden mukana aina asuntoihin saakka. Rohmukuoriaiset pilaavat elintarvikkeita haisevilla eritteillään. Erikoista rohmukuoriasessa on se, että sitä kosketettaessa se muodostaa voimakkaan, jopa lysolimaisen pahan hajuhaitan. Rohmukuoriaiset ovat pitkäikäisiä kovakuoriaisia, ja ne voivat elää jopa 6 vuotiaaksi, ja naaras voi elämänsä aikana laskea jopa 1000 munaa, jotka kehittyvät normaalissa huoneenlämmössä noin kolmessa kuukaudessa. Rohmukuoriaiset ja niiden toukat käyttävät ravinnokseen kaikkien viljatuotteiden lisäksi mm. linnuille tarkoitettuja siemeniä ja kotieläinten ruokia. Aikuiset rohmukuoriaiset voivat vaeltaa kerrostaloihin joutuessaan pitkiäkin matkoja, jolloin ne muodostavat niiden torjunnalle omat haasteensa. Kaikki rohmukuoriaisten saastuttamat elintarvikkeet on hävitettävä, eikä tuotteiden pakastaminen niitä enää pelasta. Rohmukuoriaisten aiheuttamia tuhoja on joissain tapauksissa havaittu myös erilaisissa tekstiileissä.

Mikäli teillä on elintarviketuholaisiin liittyviä ongelmia, ottakaa meihin yhteyttä.

© 2020 Keski-Suomen Tuholaistorjunta. All rights reserved. Kotisivut: Rotia PRKL Oy
Rekisteriseloste